Pariisin nähtävyydet

Vanhan blogin varmuuskopiosta kaivettu matkakertomus Pariisin nähtävyyksistä keväältä 2012.

Toim. huom. Näköjään teemasta puuttuu kilkkeitä ja galleriakuvat avautuvat isompina tyhmästi selaimeen ilman mitään fiksua näyttötapaa. Koittakaa kestää ? Mutta juttu toimii hyvänä esimerkkinä millaista tekstimateriaalia on luvassa kun minut valitaan Suomen paras duuni -pestiin.

 

Häämatkalla Pariisissa

Kävimme kuukausi sitten häämatkalla Pariisissa. Koska olimme ensimmäistä kertaa Pariisissa (yhdessä, vaimo oli käynyt pikavisiitillä), piti käydä kiertämässä myös ne kuuluisimmat nähtävyydet.

Eiffel

Saimme vinkin, että Eiffelille kannattaa mennä Trocadéron metroasemalta, jolloin pääsee ottamaan kuvat hieman kauempaa. Ja siellähän me turistit tosiaan napsimme kuvia. Kliseisimmät jätin tästä pois. Viimeisenä iltana tehtiin asemalla uudelleen nopea stoppi ja pääsin ottamaan Eiffelistä iltakuvan.

Tornille päästyämme yksi kolmesta hissistä oli rikki ja parille oli hirveä jono. Päätimmekin mennä portaita pitkin ylös. Tässä vaiheessa matkaa ei vielä tajunnut. Se oli eksoottista, 704 porrasta todellista reisilihasjumppaa. Onneksi pääsimme alas hissillä. Tornista oli komeat näkymät joka puolelle kaupunkia. Kannatti mennä ylös vaikka ensin vähän epäilin, onko se näkemisen arvoista!

Rakennusteknisesti tuon pystyttäminen on ollut varmasti hyvin eksoottista 1800-luvun lopulla. (Wikipedia kertoo hieman lisää.)

Louvre

Taas sama juttu, hirveä jono pyramidilla. Ilmeisesti turistit tykkäävät jonottaa enemmän kuin suomalaiset. Olimme kuitenkin saaneet tähänkin vinkin – sivuovelta pääsee lyhyemmällä jonotusajalla. Käytännössä pääsimme suoraan sisään. Ja sattui vielä tuuri, sillä oli kuukauden ensimmäinen maanantai ja sen myötä ilmainen sisäänpääsy.

Päämääränämme oli ehtiä Mona Lisalle, sillä paikka oli menossa siltä illalta kiinni. No taulu olikin sitten paljon pienempi mitä olin ajatellut. Jälleen kerran huvittavinta olivat turistit, jotka napsivat itsestään selfieitä taulun vieressä. (Oman jätin tästä taas pois vaikuttaakseni fiksulta.) Tyylit ja kamerat vain vaihtuivat. (Matkalle mahtui muutama muukin aikas vaikuttava teos, mutta tämän Mona Lisan me kaikki sieltä oikeasti halusimme nähdä.)

Moulin Rouge

Tässä kohtaa allekirjoittaneella soi päässä Voulez-vous coucher avec moi ce soir, voulez vous coucher avec moi… Pahoittelut, se soi varmasti nyt siellä näytön toisellakin puolella. Jälleen kerran turistilauma kameroineen paikalla. Reissun ehkä tylsin nähtävyys lopulta.

Notre Dame

Tämä olikin sitten omasta mielestäni reissun vakuuttavin rakennelma. Ei sillä etteikö Eiffel olisi ollut massiivinen. Mutta tässä oli niitä yksityiskohtia, patsaita ja ikkunamaalauksia vaikka millaisia.

Ensimmäisellä kertaa kirkolla käydessä jono oli taas liian pitkä jonotettavaksi. Ilmeisesti Pariisin kevät on niin suosittua aikaa, että saa varautua jonottamaan joka paikassa. Onneksi taas toisena iltana oli parempi tuuri. Ja jos kirkko oli ulkoa hieno, niin eipä se sisätiloistakaan pahasti hävinnyt.

Sivuhuomio: jostain syystä allekirjoittanut tykkää vierailla kirkoissa. Jotenkin niiden maalaukset jne yksityiskohdat säväyttävät. Esim Roomassa oli uskomattoman hienoja pikkukirkkoja, jotka eivät ulkoapäin näyttäneet juuri miltään, mutta sisällä välitön efekti oli WOW.

Sacré-Cœur

Eiffelin lisäksi toinen hieno paikka ihailla Pariisin kattoja on Sacré-Cœurin portaat. Montmartrella kirkolle pääsee nousemaan maisemahissillä. (Joka tosin ei ole hirveän pitkä, mutta ylämäkeä silti.)

Kirkossa ei olisi saanut kuvata, varsinkaan salaman kanssa. Mutta minä kiellosta huolimatta räpsäsin katosta yhden kuvan. Reissun ehkä vakuuttavin yksittäinen näky, Mona Lisa ei ollut tämän rinnalla mitään.

Erona muiden nähtävyyksien ympäristöön oli, että täällä myytiin paljon rihkamaa. Lähinnä erikokoisia Eiffel-avaimenperiä jne. matkamuistoja. Hinnat vaihtelivat puoli-ilmaisesta huijaukseen. Ilmeisesti myynti oli kiellettyä, sillä esillepano oli aina lakanalla siten, että poliisia pääsi nopeasti pakoon.

Sivuhuomio: kirkot olivat ulospäin hyvin komeita ja koristeltuja. Tämän lisäksi joka paikasta löytyi jonkin sortin patsasta talojen katoilta ja seinustoilta tuon viimeisen kuvan tyyliin. Kyseessä on Tour Saint-Jacques eli Pyhän Jaakobin torni.

Riemukaari

Hotellimme sattui olemaan parinsadan metrin päästä Riemukaaresta. Emme sitä huomanneet hotellia valitessa vaan valitsimme hinnan ja metron sijainnin perusteella. Metro on muuten Pariisissa kätevä tapa päästä nähvävyydeltä toiselle. Kannattaa ostaa satsi sarjalippuja, joita voi käyttää useampi henkilö. Tulevat paljon halvemmiksi kuin kertaliput. Lippu on siis pahvinen läpyskä, joka leimataan portilla sivistyneen muovilätkän sijaan.

Sunnuntai-iltana kun olimme lähdössä hotellilta käymään keskustassa, respan mies sanoi, että Concorden aukiolle ei kannata mennä. Tämä siksi että presidentinvaalien tulosjulkaisun jälkeen luvassa olisi mielenilmaisuja. Kysyin, että kumman hävitessä. Respa totesi, että ei ole väliä miten vaaleissa käy niin autot palavat silti. Lopulta päädyimme lähes aukiolle ja poliiseja siellä olikin sitten pikkukaupungin verran.

Tiistaina hotellilta lähtiessämme Riemukaarella odotti yllätys. Vastavalittu presidentti Hollande ja hävinnyt Sarkozy olivat laskemassa seppeleen hyvin juhlallisesti Riemukaarelle Toisen maailmansodan voitonpäivän kunniaksi.

Sivuhuomio: yleensä ulkomailla aamupala on ihan eri tasoa kuin suomalainen. Odotimme siis saavamme kahvin ja croissantin, mutta hotellimme aamupala olikin erittäin runsas. Tämän lisäksi respasta sai ”lounaslaatikon”, jossa oli molemmille sipsipussi, kolmioleipä ja vesipullo. Pariisin gourmet-puoli jäikin odottamaan seuraavaa vierailua, sillä aamupalalla jaksoi pitkälle ja ”lounas” venytti nälän sen verran iltaiselle, että emme mitään huippuravintoloita alkaneet etsiä. Sinällään valtisemamme ravintolat olivat ihan hyviä mutta eivät mitenkään erikoisia. (En tunnusta että päivän aikana olisi syöty mitään herkkuja.)

Champs Elysées

Champs Elysées oli satunnaisen jalankulkijan painajainen. Miljoona kaistaa autoja ja skoottereita ilman liikennevaloja.

Pääsimme kuitenkin kadun yli ja löysimme Laduréen, joka on maailman tunnetuimpia macaron-valmistajia. Itselleni ihan outo juttu, mutta ilmeestä päätellen vaimo tiesi enemmän aiheesta. Olivathan ne kyllä suussasulavia, varsinkin suomalaisiin verrattuna.

Clignancourt

Perinteisten nähtävyyksien lisäksi menimme käymään turistikartan rajamailla, Clignancourtin markkina-alueella. Isot kojut ja rakennukset piraattivaatteita yms. -tuotteita sekä todella iso antiikkimyymälöiden kortteli. Sen verran turisti olin, että alueella pidin kameran ja puhelimen visusti laukussa. Mutta käykää itse katsomassa lisää tätä paikallista menoa.

Sivuhuomio: paikalliset koirat pysyvät kiltisti paikallaan kun omistaja kerää kakat pussiin :D

Polkupyörät

En ollut pitänyt Pariisia minään pyöräilyn ykkösmaana, mutta vuokrapyöriä oli tarjolla runsaasti ja pyöräkaistat olivat hyvin selkeät. Koskahan meillä Suomessa.

Summa summarum

Pariisi on mahtava kaupunki. Ja Pariisin kevät on kaunis. Huonona puolena isot turistilaumat. Nähtävyydet ovat näkemisen arvoisia. Palaamme kaupunkiin vielä joku kerta! Tai ainakin Ranskaan, nähtäväähän tuossakin maassa riittäisi useammallekin reissulle.

Olen lukenut viisi vuotta ranskaa koulussa ja vaikka taitoni ovat nykyään mitättömät niin kun koitit ranskaksi aloittaa kommunikoinnin niin paikalliset alkoivat puhua ystävällisesti englantia. Emme siis törmänneet stereotyyppiseen tylyyteen.

 

Päivitys jutun jälkeen

Muutettuamme uuteen asuntoon ostimme Pariisi-naulakon. Se oli pitkään ilman paikkaa, mutta keksimme ripustaa siihen itse otettuja kuvia naulakossa olevilta nähtävyyksiltä. (Yksi puuttuu ja odotuttaa uutta reissua.) Sisustusnaulakoinnin aatelia!

naulakko